Kompostointi auttaa säästämään luontoa sekä rahaa. Kodin ja puutarhan jätteitä ei tarvitse kuljettaa ja saat kompostijätteestä lopputulemana ilmaista ja puhdasta maanparannusainetta. Mikäli voit hyödyntää syntyvää multaa omassa pihapiirissäsi, kompostointi ehdottomasti kannattaa. Nykyisen jätelainsäädännön hengen mukaisesti kaikki kierrätyskelpoinen jäte tulisi hyödyntää. Myös monet taloyhtiöt ovat säästäneet satoja euroja kompostoimalla talous- ja pihajätteensä. Oletko miettinyt kompostorin hankintaa? Kompostorin valinnassa pitää ottaa huomioon kotitalouksessa syntyvän jätteen määrä ja laatu. Lue vinkkimme oikean kompostorin valintaan juuri sinulle.
Kompostointi on helppoa ja hyödyllistä. Kompostoinnilla saadaan kierrätettyä kodin bio- ja puutarhajätettä, jolloin säästetään sekä luontoa että rahaa. Hyvin toimiva kompostori on siisti ja hajuton ja sen hoitaminen on helppoa sopivan kuivikkeen tai kompostoitumista nopeuttavien seosaineiden avulla. Lopputuloksena saatavaa valmista kompostia voidaan hyödyntää puutarhassa maanparannusaineena. Kompostin ravinteet virkistävät maan pieneliötoimintaa ja humus parantaa maan vesitaloutta.
Kompostorin jatkuva täyttäminen on tärkeää. Näin pieneliöillä on ravintoa, jonka avulla ne lisääntyvät ja pitävät kompostoitumista yllä. Kompostori voi myös jäätyä, mutta se ei haittaa, sillä kompostoitumisprosessi käynnistyy taas lämpötilan noustessa.
Kompostorityyppejä on erilaisia. Pihalla ja puutarhassa syntyvään jätteeseen voidaan käyttää puutarha- tai mökkikompostoria sekä pelkkään eloperäiseen jätteeseen voidaan myös käyttää lehtikompostoria. Talousjätteelle tarvitaan tiivis talousjäte- tai lämpökompostori ja ympärivuotiseen käyttöön kompostorin tulee olla lämpöeristetty. Löydät valikoimastamme puutarha-, lehti- ja talousjätekompostorit eri merkeiltä eri malleissa ja koossa. Oli kyseessä sitten isompi puutarha, mökkipalsta tai kodin talousjätteitä varten tarvittava kompostori, löydät ne laajasta kompostori- ja lisätarvikevalikoimastamme.
Puutarhakompostorissa täyttäminen aloitetaan ilmavalla pohjakerroksella, jonka jälkeen siihen kerätään jätteitä sitä mukaa kuin niitä puutarhasta tai pihasta kertyy. Keruussa tulee kuitenkin pitää mielessä kompostin kuohkeus, kosteus ja ravinteet. Talvella sisältö jäätyy, mikä ei kuitenkaan pilaa kompostia, sillä kompostoituminen alkaa taas uudestaan keväällä. Kompostin herättämiseen keväällä kannattaa kaataa pari ämpärillistä kuumaa vettä ja sekoittaa kompostimassaa, neuvoo esim. Biolan. Puutarhakompostorin avulla voidaan kompostoida helposti ja tehokkaasti kaikki puutarha- ja pihajätteet. Se sopii hyvin niin koti- kuin mökkikäyttöön ja sillä voidaan jälkikompostoida puutarhan jätteiden lisäksi käymäläjätteet. Puutarhakompostorin sisältö tulisi kääntää pari kertaa vuodessa kompostoitusmisprosessin ylläpitämiseksi. Kompostori tulisi sijoittaa suojaisaan paikkaan, johon ei kerry vettä. Valmista kompostimultaa syntyy noin 1–2:ssa vuodessa.
Muista, että lehtikompostoriin saa laittaa vain puutarhasta kertyvää eloperäistä materiaalia. Puutarhassa voidaan käyttää myös lehtikompostoria, joka on helppo ja edullinen tapa kompostoida lehtiä ja muuta puutarhajätettä. Lehtikompostorin paikka kannattaa valita huolella, kompostin tulee olla aina yhteydessä maahan ja paikan tulisi olla lämmin ja varjoisa. Lehtikompostorissa on myös pidettävä huoli riittävästä hapensaannista. Pohja voidaan esim. täyttää risuilla tai puuhakkeella.
Talousjätekompostori soveltuu nimensä mukaisesti talousjätteen kompostointiin. Kauttaaltaan lämpöeristettyä kompostoria voidaan käyttää ympäri vuoden. Talousjätekompostorin tulee olla myös tuhoeläintiivis. Hyvässä talousjätekompostorissa jäte kompostoituu hyvinkin nopeasti. Talousjätekompostorin kannen tulee olla myös tiivis ja eristetty, sillä suurin osa lämmöstä haihtuu kannen kautta. Kompostorin kokoon tulee myös kiinnittää huomiota, sillä liian pieni kompostori ei pysty käsittelemään taloudessa syntyviä jätteitä ja liian iso ei pysty toimimaan liian vähäisellä jätteen määrällä.
Kompostin hoitoon on saatavilla useita lisätarvikkeita kompostointia helpottamaan. Kompostin kääntämistä tai tyhjentämistä helpottaa kompostinmöyhennin sekä tyhjennysavustin. Korotusosilla kasvatat kompostin tilavuutta tarpeen vaatiessa.
Komposti vaatii jätteen lisäksi sopivan seosaineen, jotta kompostori toimisi hyvin. Seosaine pitää kompostin kuohkeana ja sitoo hajuja ja ylimääräistä kosteutta. Erityisesti talousjätteen kompostoinnissa seosaineiden käyttäminen on välttämätöntä. Kun kompostoidaan ravinneköyhää puutarhajätettä, saattaa myös ravinnelisäys olla tarpeen. Yleisimmin käytettyjä seosaineita ovat mm. oksahake, pihakarike, sahanpurut, kuorike ja vanha komposti. Esimerkkinä hyvästä kompostorin seosaineesta on Biolan kompostiheräte, joka nopeuttaa talous- ja puutarhajätteen maatumista sekä parantaa syntyvän mullan laatua.
Biolan on laatinut kätevän taulukon, josta selviää mitä eri tyyppisiin kompostoreihin saa ja ei saa laittaa.
Puutarhakompostoriin saa laittaa:
puunlehdet
naatit
ruohonleikkuujätteet
silputut oksat ja kukkavarret
kuivatut rikkaruohot
kukkamullat ja kasvinjätteet
kasvisten kuoret
sienien ja marjojen perkuujätteet
lakaisutomu
Toimivaan lämpökompostoriin saa laittaa:
muumiotautisia omenoita
rupisia perunan mukuloita
ruostetautisia herukan ja pihlajan lehtiä
lehtilaikkutautisia ja harmaahomeisia kasveja
herukan ja karviaisen toukkia ja kirvaisia versoja ja lehtiä
nukkaäkämäpunkin vioittamia lehtiä
äkämäpunkkisia herukan oksia
punkkisia mansikkapensaita ja rönsyjä
härmäisiä lehtiä ja versoja
ruttoisia ja viroottisia perunan mukuloita
Puutarhajätteet, kuten kasvinosat, joissa on havaittavissa kasvitauteja tai tuholaisia, on turvallisinta kompostoida puutarhakompostorin sijaan lämpökompostorissa. Kasvinosat silputaan ja peitetään kompostimassaan, jotta hajoaminen lähtee nopeasti käyntiin.
Talousjätekompostoriin saa laittaa:
hedelmien ja vihannesten kuoret
liha- ja kalajätteet, ym. ruoan tähteet
kahvin ja teen porot suodatinpusseineen
keitin- ja huuhteluvedet
pehmeät ja kosteat paperit
kananmunankuoret murskattuina
lemmikkieläinten jätökset
luonnonkuidut pieninä paloina
Älä laita lämpökompostiin:
möhöjuurisia juuria tai multaa
kaali-, sipuli-, tai porkkanakärpäsen vioittamia juurakoita ja sipuleita
peruna-ankeroisen saastuttamia mukuloita tai multaa
pahkamätäisiä sipuleita
rengasmätäisiä perunoita
juureskellarin jätteitä keväällä
juolavehnän tai muiden monivuotisten rikkakasvien juuria ja siemeniä
Älä laita talousjätekompostiin:
hajoamattomia jätteitä: muovia, lasia, kumia, nahkaa
myrkyllisiä aineita: lahonsuoja- ja desinfiointiaineita, myrkkyjä, maaleja, liuottimia, bensaa ym.
pölynimurin pussia, jonka sisällä saattaa olla esim. lasinsiruja
tupakantumppeja tai värillistä mainospaperia, jotka sisältävät raskasmetalleja
suuria määriä paperia kerrallaan
tuhkaa tai kalkkia, jotka muuttavat kompostin liian emäksiseksi
Kompostoitua lopputuotetta voidaan käyttää eri kypsymisvaiheiden mukaan katekompostina tai kypsänä kompostina. Kompostimulta on perinteisesti ajateltu olevan valmista, kun kompostijäte on maatunut tummanruskeaksi humukseksi, johon yleensä päästään n. 1–3 vuoden aikajaksolla. Katekompostia voidaan kuitenkin saavuttaa jo 6–8 viikon kompostoinnilla
Talousjätekompostorista voidaan saada jo 6–8 viikon jälkeen arvokasta katekompostia, eli puolikypsää kompostia. Katekomposti on maanparannusaineitta, jota voidaan levittää esim. pensaiden juurille pitäen maan kosteana ja vilkastuttaen pieneliöiden toimintaa. Syksyllä katekompostia voidaan levittää esim. kasvimaalle ja muokata se maahan jyrsimellä. Katekomposti vaatii kuitenkin edelleen happea, joten sitä ei saa haudata syvälle maahan, eikä esim. kukkapenkin pohjalle.
Kypsä komposti tuoksuu multamaiselta ja on väriltään hyvin tummanruskeaa. Lämpötila on laskenut kompostoitumisvaiheen jälkeen ympäristön tasolle. Kypsä komposti sopii lähes kaikille kasveille. Esimerkiksi Kekkilän ohjeiden mukaan juurikasvit, sipulit, yrtit, marjapensaat ja hedelmäpuut pitävät kypsästä kompostista. Sitä lisätään maahan joko keväällä tai syksyllä. Perenna- ja pensasistutuksille voi levittää kypsää kompostia jopa 5–10 cm kerroksen maanpinnan katteeksi. Nurmikon pintaan voi haravoida hyvin maatunutta ja lapion avulla seulottua kompostia noin 1 cm paksuisen kerroksen.
Komposti soveltuu parhaiten pitkäkestoiseen maanparannukseen sekä hidasliukoiseksi ravinnevarastoksi monivuotisiin istutuksiin. Kompostimullan käyttö tehostaa luonnonlannoitteesta saatavaa hyötyä aktivoimalla maan pieneliöiden toimintaa. Esimerkiksi Biolanin ohjeiden mukaan kypsä komposti olisi parasta levittää maahan kevätmuokkauksen yhteydessä kerralla 30–50 litraa/m², eli 3–5 cm kerroksen.
Kompostoinnilla saadaan kierrätettyä kodin bio- ja puutarhajätettä, jolloin säästetään sekä luontoa että rahaa. Lopputuloksena saatavaa valmista kompostia voidaan hyödyntää puutarhassa maanparannusaineena. Kompostorityyppejä on erilaisia. Pihalla ja puutarhassa syntyvään jätteeseen voidaan käyttää puutarha- tai mökkikompostoria sekä pelkkään eloperäiseen jätteeseen voidaan myös käyttää lehtikompostoria. Talousjätteelle tarvitaan tiivis talousjäte- tai lämpökompostori ja ympärivuotiseen käyttöön kompostorin tulee olla lämpöeristetty, kuten Biolan-pikakompostori tai Kekkilä-tehokompostori.
Puutarhakompostoriin laitetaan pääasiassa eloperäistä puutarhajätettä (lehdet, ruoho, silputut oksat, rikkaruohot, jne.). Puutarhakompostorissa voidaan myös jälkikompostoida käymäläjätteet. Puutarhajätteet, kuten kasvinosat, joissa on havaittavissa kasvitauteja tai tuholaisia, on kuitenkin turvallisinta kompostoida puutarhakompostorin sijaan lämpöeristetyssä kompostorissa.
Lehtikompostoriin saa laittaa vain puutarhasta kertyvää eloperäistä materiaalia.
Talousjätekompostoriin, eli tiiviiseen kompostoriin, soveltuu kodin yleisimmät biojätteet, kuten hedelmien ja vihannesten kuoret sekä liha- ja kalajätteet, ym. ruoan tähteet. Muista myös käyttää kompostikuiviketta ja -herätettä kompostijätteen kompostoitumiseksi.
Kompostimulta on perinteisesti ajateltu olevan valmista, kun kompostijäte on maatunut tummanruskeaksi humukseksi, johon yleensä päästään n. 1–3 vuoden aikajaksolla. Katekompostia voidaan kuitenkin saavuttaa jo 6–8 viikon kompostoinnilla.
