Taimien esikasvatus on hauskaa ja palkitsevaa puuhaa kesää odotellessa. Monien taimien esikasvatusta suositellaan, jotta vihannekset ehtivät varmasti tuottaa satoa maamme lyhyen kesän aikana. Esikasvatukseen voit myös valita mielenkiintoisia lajikkeita, joita ei löydy tarhoilta tai toreilta. Onnistuminen ei ole vaikeaa ja aloitteleva kotipuutarhurikin selviytyy siitä ohjeillamme. Esikasvatusta voi harrastaa pienessäkin tilassa esimerkiksi ikkunalaudalla tai parvekkeella.
Ensimmäisenä kannattaa perehtyä siemenpussin ohjeisiin. Pussista selviää milloin ja miten kukin lajike tulisi kylvää. Esikasvatuksen aloitusta ei kannata hätäillä. Mikäli siemenet kylvää liian aikaisin tai liian vähäisessä valossa, taimet kasvavat pituutta huonosti ja niistä tulee honteloita. Paras tulos saavutetaaan kylvämällä siemenet uuteen, puhtaaseen kylvömultaan. Toisin kuin perinteinen kukkamulta, kylvömullassa käytetään vaaleaa turvetta.
Kukkamulta sisältää enemmän lannoitteita ja niissä käytetään tummaa turvetta, joka saattaa sisältää taimelle haitallisia taudinaiheuttajia. Kylvömulta on rakenteeltaan ilmavampaa ja siinä on ravinteita, jotka on nimenomaan suunnattu itämisvaiheessa oleville kasveille. Siemenen koko vaikuttaa siihen kuinka syvälle se kylvetään. Pienet siemenet asetetaan joko suoraan mullan päälle tai niiden päälle sirotellaan ohut multakerros. Isommat siemenet kylvetään syvemmälle multaan. Mullan peitossa itävät siemenet eivät tarvitse alussa auringonvaloa.
Helmikuu
chili (tammi)
munakoisolatva-artisokka (tammi)
juurisellerikuukausi- ja puutarhamansikatjättisipulirosmariini
Maaliskuu
kasvihuonetomaatti
ananaskirsikka
karviaiskoisopaprika (helmi)
purjokiinansipulibasilika
Huhtikuu
avomaantomaatti
meloni
kasvihuonekurkku
keräsalaatti
pinaatti (lamo)
kaalit
salaatti
fenkoliparsaherne (suorakylvö)
Toukokuu
avomaankurkku
kurpitsat
porkkana
pinaatti
salkopapu
ruusu
papuherneet(suorakylvö)
lanttu (suorakylvö)
punajuuri (suorakylvö)
Siemenet itävät parhaiten lämpimässä. Kylvölaatikko tai ruukku voidaan sijoittaa esim. patterin tai lattialämmityksen läheisyyteen. Idätyksen apuna voi käyttää myös lämpömattoa. Kasteluun suositellaan sumutinpulloa, sillä kastelukannusta tuleva suuri veden määrä huuhtoo siemenet ja taimet paikoiltaan. Vihreän värin pilkistäessä mullan seasta ja taimen noustua mullan alta, ruukku siirretään vähän viileämpään noin 20-asteiseen valoisaan paikkaan. Ennen maaliskuuta kylvettävät siemenet tarvitsevat lisävaloa. Mikäli asunnosta ei löydy keväällä tarpeeksi valoisaa paikkaa, lisävaloa voi antaakasvivalaisimella.
Koulimisella tarkoitetaan taimien siirtämistä omiin ruukkuihin. Taimi koulitaan, kun sillä on sirkkalehtien eli ensimmäisten lehtien lisäksi kaksi kasvulehteä. Taimeen tartutaan toisella kädellä ja irroitetaan varovasti kasvi alustastaan. Taimi istutetaankasvatusruukkuunsamaan syvyyteen, tasaisen kosteaan multaan. Liian pitkäksi venähtäneen taimen voi istuttaa hieman syvemmälle. Ruukun tulee olla tarpeeksi syvä, jotta juuret mahtuvat siihen suorana. Laatikkoon istuttaessa jätä taimien väliin noin 5 - 10 cm vapaata tilaa. Kasvit joiden on tarkoitus haaroittua kannattaa latvoa mahdollisimman pienenä. Kasvilla tulee olla silloin noin 2 - 3 kasvulehteä tai lehtiparia. Toimenpide toistetaan tarvittaessa useaan kertaan. Esimerkiksi chilistä saadaan tällä menetelmällä tuuhea ja sadosta suurempi.
Taimien karaisu aloitetaan taimikasvatuksen loppupuolella, n. viikko tai kaksi ennen ulkoistusta. Karaisuajan taimea ulkoilutetaan päivittäin ja tuodaan takaisin sisään yöksi. Karaisu aloitetaan vähitellen, koska liian nopea lämpötilan lasku saattaa pysäyttää kasvun.Peiteharsoon tässä hyvä apu. Kasvin voi istuttaa ulos vasta, kun hallasta ei ole enää vaaraa.
Koulitua ja ruukutettua taimea kannattaa kastella aluksi usein, mutta vähän kerrallaan. Taimen lannoittaminen on yleensä hyvä aloittaa parin kolmen viikon kuluttua koulinnasta tai ruukutuksesta, joskin tarkka ajankohta riippuu kasvilajista ja kasvuolosuhteista sekä käytetystä mullasta. Lehtien haalea väri sekä hidas kasvu ovat merkkejä siitä, että taimi kaipaa jo lannoitetta. Aloista sitä miedommalla ravinneliuoksella, mitä pienempi kasvi on kyseessä.
Valo on tärkeää, erityisesti kun viljellään sisätiloissa. Mitä aikaisemmin kautta aloitat kasvatuksen tai mitä hämärämpi kasvatuspaikkasi on, sitä tehokkaampi kasvivalo kannattaa hankkia. Kasvivalaisimien tehosta kertoo niiden wattimäärä (W). Kasvivalaisin auttaa kasvia kasvamaan pituutta sekä voimistumaan. Heti kun versot tulevat esiin, ne tarvitsevat valoa. Vuoden pimeimpinä kuukausina syyskuusta maaliskuun alkuun päivänvalo ei tahdo riittää, jolloin lisävaloa kannattaa antaa vähintään kahdeksan tuntia päivässä. Jos taimi saa liian vähän valoa, siitä tulee helposti pitkä ja laiha. Valolistalla voit valaista suurempaa alaa ketjuttamalla listoja yhteen.
Vesiviljely eli hydroviljely on myös erinomainen tapa kasvattaa kasveja. Vesiviljelyssä kasvien kasvattamiseen ei käytetä laisinkaan multaa, vaan viljely tapahtuu veden ja turpeen tai kevytsoran avulla. Vesiviljelyn hyöty on siinä, ettei kasvumateriaali maadu tai tiivisty, vaan se säilyttää koostumuksensa. Kun kasvumateriaali pysyy tasaisena, se takaa kasville parhaan mahdollisen kasvualustan. Vesiviljelyssä kasvi saa tarpeelliset ravinnot veteen lisätyn kasviravinteen kautta. Vesiviljely sopii erinomaisesti yrttien ja salaattien kasvattamiseen.
Hydroviljely sopii kaikille:
Vesiviljelylaatikossa viljelet lehtivihanneksia, yrttejä ja jopa kukkia vedessä. Ilman multaa ja ilman aiempaa osaamista.
Enää ei tarvitse kantaa multasäkkejä kolmanteen kerrokseen eikö siivota keittiötä mullasta.
Parvekettakaan ei tarvita.
Viljelemiseen kuluu vähemmän aikaa, ja silti saat kokea jännittävän elämyksen ja pääset hyviin tuloksiin.
Kylvä ja nauti yhä uudelleen, vuoden ympäri.
Täytä laatikko vedellä ja aseta esikylvetyt kapselit kanteen ja odota.
Jo muutaman viikon kuluttua voit korjata basilika-, salaatti- tai mitä tahansa satoa, jota olet päättänyt kasvattaa.
